Ilikkut Pauwaliurnikkut Pinahuaruti

Qulliq Alrujaqtuqtunik Ikumadjutiit tadja piliqtait uuktuutit ingilrutinikkut naunaijaidjutikhanun taaffumunga inmikkut pauwaliuqtaujut pauwaliurnikkut pinahuarutit

Qulliq Alrujaqtuqtunik Ikumadjutiit (QEC) pijaat hivullirmik ministanin angirutimik havaktaujaangani una Inmikkut Pauwaliuqtaujut Pauwaliungnikkut (IPP) pinahuarutimun pilirniaqtain uuktuutit taaffumunga ingilrutiliqijikkut ihuariakhaanun ilihautikhanun IPP-mun pinahuarutikhamun, pilugin ukununga maliktakhanun:

1.     Hivulliq ilaudjulimaittunun pihimajuinnaq Inuit havagviinun, Inuit-nanminirijainun havagviit haamlatkunullu.

2.     Una IPP ikajuutikhat piginiaqtait tamaita ajuqhautinun akikhainullu pihimajumun havaktakhainun turaangajumun uumunga IPP Pinahuarutikhaq, tahapkuallu pihimajun taaffumunga Atadjutinun Aktuqtauniq Ihivriungnikkut (CIA) ilihautikhanun.

3.     Taimaa QEC-kut tunihilutik aallan’nguqtiqhimajumik IPP Atugakhamik ukununga Ministat Katimajiinun angiqtakhaanun, iniqtiutaanun ukiunganun.

Pinahuarutikhaq pipkakpagain piliuqpaktun hilataanin pauwaliqijinin ihuaqtumik pihimajunun uumunga IPP pinahuarutaanun ingilrutinikkut pijakhainun ihuaqtumik pihimajunullu angiqtaujaami ilaujaami uumunga IPP pinahuarutikhaq QEC-kunin havaarilugu alrujaktuutinun pauwatuutikhanun atuffaaqtaaqtunun auladjutikhanun niuvrutigilugulu QEC-kunulluaq. Ilaliutiblugit atutqiktaaqtut auladjutit aviktuqhimayumi alguyaqtuutit ikayuutauniaqtut ikikhilaarlugu Nunavutip atungniranun uqhuryuamik, pipkainiaqtut kuapaliisiujuq mikhiyuumirlugu puyuurnirit uvalu akhuurutigilugu auladjutit inmikuuliqlugit.

QEC-kut piniaqtait hivulliit naunaijaidjutikhat uuktuutinik naunairiangani pihimajaakhainun ihuaqtumik pivlutik pinahuarutimun ingilrutiqinikkut pijakhanun. Kuapurainga aqhutaqyuaq pitquyut kitut pitaaqtut ilauyumayut niuvgutinggillutik atutqiqtaaffaaqtunik auladjutihatigut talvainakmi kihimi uuktuutait pikpadjuk titiraqhimajuq angirut QEC-kunin.

Titiraqhimaniit